Aadaa Uummata Oromoo 


Aadaa Oromoo jechuun duudhaa, safuu, seera, amantii, afoola, sirna bulchiinsaa fi sirna hawaasummaa uummata Oromoo ibsa. Kunis guddina, tokkummaa fi eenyummaa Oromoo keessatti gahee ol’aanaa qaba. Aadaan Oromoo sirna Gadaa irratti kan hundaa'eedha sirna bulchiinsa dimokraatawaa Oromoo duriiti.

Aadaa Oromoo keessaa muraasni:

  1. Sirna Gadaa – sirna bulchiinsaa, barnootaa fi sochii hawaasummaa gosa Oromoo mara keessatti beekamu.
  2. Afoola Oromoo – mammaaksaa, weedduu, faaruu, geerarsa, kkf.
  3. Aadaa nyaataa fi uffannaa – uffata aadaa (akkuma woyyabaa, shamarran faaya addaa), akkasumas nyaata aadaa akka chuucoo fi marqaa.
  4. Duudhaa fi safuu – aadaa wal kabajuu, dhugaa dubbachuu, maanguddoo kabajuu, wal tumsuu.
  5. Ayyaana fi Sirna Gammachuu – ayyaana Irreechaa fakkeenya guddaa ta’eedha; ayyaana galataa fi aadaa Oromoorratti hundaa’e.



Mee ballinaan haa ilaallu. Barreeffama gabaabaa kana keessatti Sirna Gadaa, Irreechaa, fi Afoola Oromoo bal’inaan isiniif ibsa:

1. Sirna Gadaa

Sirna Gadaa jechuun sirna bulchiinsaa, seeraa fi barnootaa Oromoo ti. Uummanni Oromoo abbaa biyyummaa fi dimokraasii bu’uura godhachuun Gadaa ijaarate. Gadaa kutaa gosa hawaasummaa gara garaa keessa raawwata: sirna bulchiinsaa, sirna leenjii dargaggootaa, sirna abbaa seeraa fi abbaa alangaa.

  • Gadaa sadarkaa gosa 11 fi ganna 8-8 tti ilaalama.
  • Namoonni Gadaa keessa jiran ganna ganna tarkaanfachuun aangoo gara aangoo fudhatu.
  • Abbootiin Gadaa kan filaman, ummata tajaajiluun itti gaafatama fudhatu.
  • Gadaan sirna nagaa, walqixxummaa, fi wal kabajuu irratti hunda’eedha.

UNESCO’n bara 2016 Sirna Gadaa Dhaabbata Aadaa Addunyaa jedhee galmeesse.

2. Irreechaa

Irreechaa ayyaana galataa Waaqaa Oromoon waggaa waggaan kabajuudha. Irreechaan yeroo gannaa darbee roobni nagaan darbee, bakkayyuu boqqolloon bahee, Oromoon Waaqatti galata galchuudha.

  • Ayyaanni kun bakka qulqulluu akka Hora Harsadii (Bishoftuu) fi Hora Arsadii (Finfinnee) kabajama.
  • Namoonni uffata aadaa uffachuun, malkaa ykn hora bira deemuun galata Waaqatti ni galchu.
  • Weedduu galataa, faaruu aadaa fi walaloo akkasumas wallee sirbaa dafee hirmaachuudhaan ayyaanicha ni kabaju.
  • Irreechi mallattoo tokkummaa fi eenyummaa Oromoo ti.

3. Afoola Oromoo

Afoolli Oromoo qabeenya aadaa guddaa of keessaa qaba. Kan ummata Oromoo barsiisu, bashannansiisu fi seenaa dabarsuudha. Isaan keessaa:

  • Mammaaksaa: "Nama nyaatu qaba, nama nyaatuu hin qabu", ykn "Kan of gaafate, Waaqni ni kenna."
  • Geerarsa: Jecha jabaataa, of-tuuluu fi boonaa; yeroo qabsoo fi tapha keessatti.
  • Faaruu: Faaruu aadaa fi Waaqeffannaa keessa jiran.
  • Odduu seenaa: Guddifachaa, jaalala, waraanatti fayyadaman.